LUUKKU 4: Villasukkia ja lumihiutaleita

Muistakaas hei kaikki osallistua arvontaan ja laittaa paljon kysymyksiä minusta, Morista ja Mäddestä tai jostain ihan muusta! Vielä ei ole kuin vasta muutama osallistunut arvontaan ja yhtäkään kysymystä en ole vielä saanut. Missä te kaikki olette? Nyt tänne marsmars! :D Lisäinfoa ja esittelyä minusta/meistä on kaivattu jo pidempään, joten kysymyksien kautta sitä kaivattua lisäinfoakin saisi... vinkvink!

Tämän päivän luukusta paljastuu sniikpiikkiä tulevan joulukuusen koristuksesta sekä kovaa vauhtia valmistuvasta villasukkaparista (mun ensimmäinen sitten yläasteen tappokireän villasukkaräpellyksen!!), jotka toivottavasti ehtii kuusen alle lahjapaperiin käärittynä. Hihihi, tonttu vauhdissa!

Tule joulu kultainen

Marraskuuta on pikkusen yli viikko takana, mutta mä olen jo ihan joulussa. Mun täytyy tunnustaa, että mä olen yksi monista jouluihmisistä, vaikken koskaan aikaisemmin ole tätä myöntänytkään edes itselleni. Mä rakastan joulua ja tänä vuonna joulukuume on iskenyt jo näinkin varhain. Johtuneeko kenties siitä, että tänä jouluna mä saan elämäni ensimmäistä kertaa ihan itse laittaa kodin jouluiseksi, vaiko sitten siitä, että tämä joulu on melkein kaikin puolin poikkeuksellinen. Tänään jouluun on vielä normaalisti 46 päivää, mutta mulla kodin joulukuntoon saattamiselle on enää 33 päivää aikaa reissujen takia. Ehkä joulumielen herääminen näin aikaisin on vähän näitä molempia. Innostusta ja jännitystä, mutta myös haikeutta ja pelkoa tulevasta.

Havahduin eilen siihen, että asiat ovat muuttuneet. Lapsuuden joulut ovat jääneet taakse ja nyt muodostan itse oman jouluni ja jouluperinteeni. Haikeana muistelen viime joulun vanhaa perinteistä kaavaa kellontarkkuudella. Edelleen perheenjäseneni kuuluvat jouluun, mutta vanhat traditiot venyvät ja paukkuvat liitoksistaan, kun asun omillani. Enää en herää jouluaattoaamuna anivarhain syömään äidin keittämää riisipuuroa ja metsästä kuumeisesti yhtä kymmenestä mantelista, enkä sen jälkeen matkaa tallille jouluratsastukseen Brunolla. Ihan itku meinaa tulla tässä kun ajattelee että noin pienikin traditio on nyt poissa.

Joulu on perinnejuhla, meidän perheen tapauksessa hyvin pieni, mutta sitäkin lämpimämpi ja rauhallisempi tapahtuma, jolloin syödään pitkän kaavan mukaan ja nautitaan kynttilänvalosta pimeydessä. Ruoan jälkeen käperrytään sohvannurkkaan ja joku onnekas jakaa kaikille paketit. Paketit avataan yhtä aikaa, vasta kun lahjat on jaettu, ja sitten yhdessä huokaillaan ja ihastellaan toisten saamia lahjoja. Isän kanssa me aina kilpaillaan siitä, kumpi saa enemmän lahjoja, vaikka se onkin vain materiaa ja oikeasti joulussa tärkeintä on se yhdessäolo. Liian usein ihmiset sortuvat yliarvostettuun materiaan sen sijaan, että nauttisivat joulun tunnelmasta ja yhdessäolosta. Mä haaveilen menneisyyden jouluista, silloin kun perheet asui pirteissä ja kuusi kannettiin tontin takaisesta metsästä. Silloin, kun lapset osallistuivat leivontaan ja kodin joulukuntoon saattamiseen ilman kilometrimittaisia joululahjalistoja ja oikeasti odottivat joulua myös sen tunnelman vuoksi. Ja kun kellään ei ollut kiire ja osattiin oikeasti nauttia joulun tarjoamasta hengähdystauosta laulellen joululauluja, leipoen komeita piparkakkutaloja ja torttukekoja, ja ajaen reellä joulukirkkoon aattoaamuna. Välillä mietin, miten maailma on ajautunut siihen, että nykyään myös jouluisin on kiire.

Joulussa tärkeintä on nimenomaan aika ja tunnelma. Tänä jouluna yritän parhaani mukaan luoda itselleni ja läheisilleni kiireettömän ja stressittömän, mutta kuitenkin tunnelmallisen ja lämpimän joulun. Se on vain niin ihanaa, kun voi hetkeksi käpertyä sohvannurkkaan kynttilänvaloon villapaita ja -sukat päällä, kuuma glögilasi kädessä samalla, kun soittaa vanhoja joululauluja levyltä ja piparit hiljaa paistuvat uunissa. Joulun tuoksu on yksi parhaimmista tuoksuista, mitä tiedän ja se jos jokin tekee joulun. Maltan tuskin odottaa, että joulun tuoksu kantautuu taas nenääni. Vasta metsästä haettu kuusi, leivokset ja joulukukat, niistä on joulutuoksut tehty.

Tänään mä menen ja ostan elämäni ensimmäiset joulukoristeet omaan rakkaaseen kotiini. Vielä on paljon tehtävää, jotta saan kotini näyttämään siltä, miltä toivoisin kotini näyttävän jouluna, mutta kyllä mä pystyn saavuttamaan sen unelmien jouluni omassa kodissa. Täytyy vain kirjoittaa joulupukille, että tänä jouluna en toivo mitään muuta kuin että kaikki menee hyvin ja että maassa olisi edes vähän lunta (ja sitten ihan vähän suklaata, villasukkia ja ja ja...)

Oletko sinä jouluihminen? Millainen joulu teillä on ja mikä tekee joulumielen?

Kuvat we♥it

Kämppäkuume

Joulu tuli, ja joulu meni. Jälkeensä jätti hurjan kasan lahjoja, valta osan kiikutin suoraan ihanaiseen uuteen kotiini, jossa en ole vieläkään uskaltanut nukkua sitä ensimmäistä yötä... Eikä itse asiassa myöskään nimiä ole vaihdettu oveen, tästä pieni nootti taloyhtiölle... 
Joka tapauksessa, tässä nyt joitain mieleen painuvimpia poimintoja joululahjoistani, vielä nimenomaan näistä mitkä nyt pitävät majaa uudessa asunnossani:

Ah, joululahjatoive nro. 1 <3 !! 32' Samsung LED-TV mammalta ja papalta, joka nyt majailee olohuoneen lattialla odottelemassa TV-tasoa (joka muuten kanssa aikas namu). Käytiin poikkiksen kanssa se virittämässä, mutta ilmeisesti myrskyn takia ei näyttänyt kuin ylen kanavia...?! O.o

Näitä ihania Arabian Runo Talvitähti-mukeja (vas.) sain kaikenkaikkiaan kuusi kappaletta, joista neljä poikaystävän vanhemmilta ja kaksi mummolta (jotka oli osoitettu sekä minulle että poikaystävälle) <3 Ehkä toisiksi toivotuin joululahja :) Yllärilahjana sain parhaalta ystävältäni kaksi iki-ihanaa retropommimukia, eli Arabian 24h Tuokio-sarjan jäsentä (oik.). Tätä sarjaa tulee kyllä vielä lisääkin kaappeihin kunhan vain kauppaan kerkiän!

Ah nom <3 Kenwood kMix-sarjan leivänpaahdin liittyi kerhoon! Aiemmin ostin jo samaisen sarjan kahvinkeittimen (sen isomman tietysti, vaikken kahvia juokaan kun sen max. 2-3/pvä jos muistan) ja ERITTÄIN tyytyväinen, kahvi aivan mielettömän hyvää ja lämmintä! Suosittelen kaikille!

Iittala Tools-sarjan pikkukasari ilman kantta, maksaa maltaita mutta kestää mitä vain. Kotona näitä pieni kokoelma enkä ole voinut olla rakastumatta näihin virtaviivaisiin ihanuuksiin! <3 Vasemmalla Hackmannin Kovanaama-sarjan pikkupaistinpannu (poikaystävällä tuli pieni pelko perseeseen pannun nimen takia... :D ) kokkailukokeiluihin, tykkään kovasti! Kiitos mamma näistä! <3

Tivoli Audion Model One äidiltä. Aivan ihana, pääsi heti asettumaan keittiön ikkunalaudalle, eli toimii siis keittiöradiona! :) <3

Näiden lisäksi pukki toi kaksi ihanaa eri kokoista valkoista korurasiaa Villa Stockmannilta (krokotiilinahkatyyppinen pinta, toinen pienempi suorakaiteen muotoinen ja toinen isompi pyöreä), joita ei enää Stockalla edes myydä, kasapäin lämpöisiä mummon kutomia villasukkia, säärystimiä, yöpaitoja, pipoja, aamutakin (karvavuorella, eli ei tule kylmä kun käy aamulla parvekkeella!) sekä paljon muuta ihanaa pehmoista, ja vähän kovempaakin pakettia. Poikaystävältä sain erittäin ihanan ja suloisen kaulakorun, jossa zirkonein koristeltu jättisydän, omasta mielestäni erittäin hyvällä maulla valkattu ja olin muutenkin tosi onnellinen tämän saadessani, koskaan aiemminhan ei edeltävä poikaystävä ostanut koruja kuin pakottamalla, joten nyt olin kuin ällikällä lyöty. Saas nähdä mitä mies keksii synttärilahjaksi... :)

Nyt kun joululahjapaketit on avattu ja pakettien sisältämät tavaratkin aseteltu paikoilleen, on aika jäädä jännäilemään mitä kivaa saan sitten synttärilahjaksi! On se kiva olla syntynyt vuoden viimeisenä päivänä niin edellisistä lahjoista ei ole edes kovin pitkä aika... Pyh. Mutta tarkoituksena nyt olisi siis saada uusi koto kuntoon, jotta voisin sen juhlallisen ensimmäisen yön viettää uudessa kotosessani. Haluaisin vielä maalata/tapetoida makkarin yhden seinän ja olen vähän palloillut harmaa/hopea- ja ruskea/kultasävyisten tapettien ja maalien välillä. Toisaalta haluaisin tapetin, koska pienillä heikosti erottuvilla kuvioilla saisi tosi kivaa jälkeä, mutta toisaalta maalaaminen voisi olla helpompaa. Molempia tyylejä kuitenkin jo huoneistosta löytyy, olohuoneessa vähän renessanssityylisellä kuvioinnilla tehty kohokuvioinen kultasävyinen tapetti ja keittiössä käytetty kahtakin eri väriä ja maalaustekniikkaa. Latelen nyt tähän muutamia, huom! vain murto-osan omista mieltymyksistäni, jotta joku joka tähän blogiin eksyy ja jaksaa tätä älyttömän pitkää blogitekstiä edes lukea voi kertoa oman mielipiteensä asiasta.

Mulla menee ikä ja terveys jos alan oikeasti näitä kaikkia ihanuuksia tänne kasaamaan, en päässy edes puoleen väliin RTV:n sivuja kun näitä selailin... Joka tapauksessa ideoita makkarin sisustukseen saa antaa, kaikki neuvot lämpimästi tervetulleita! Makkariin kaavailin tosiaan joko harmaa/hopeasävyistä taikka sitten ruskea/kultasävyistä sisustusta, tietysti valkoisen sekaan. Ehkäpä homma alkaisi pikku hiljaa hahmottumaan jos kämpillä kävisi vielä useammin ja oikeasti menisi sinne asustelemaan... Ulkopuolistenkin vaikea sanoa asiaan yhtään mitään kun eivät minkäännäköisiä kuviakaan kämpästä ole nähnyt (note to self: ota kuvia kämpästä!!!!)

Eniten sisustusintoilussa pelottaa rönsyily ja "yli-innostuminen", jonka jälkeen se ns. tarkoin harkittu harmooninen kokonaisuus muistuttaakin ennemmin sekametelisoppaa.

Koko asunnon värimaailma on melko vaalea ja maanläheinen. Olohuoneeseen olen ajatellut vaalean ruskeaa, valkoista/kermaa ja vaaleaa lilaa, joka vähän yhdistäisi ruokailutilaa ja olkkaria (ruokailutilassa hopeanlilahohtoinen erikoismaalattu seinä). Ajatuksissa oli laittaa tälle erikoisemmalle seinälle peili, mutta epäröin sopiiko hopeakehyksinen peili tilaan, vai rikkooko se taas väriharmonian (tosin tuolit osalti metallia, samoin kuin keittiön kodinkoneissa metallisävyjä ymym.) jos kuitenkin muualla vähän lämminsävyisempiä huonekaluja...? En tiedä, selitän taas sekavasti mutta voivoi, koittakaa kestää...

Nyt iltapesulle ja nuksumaan, unia! <3