No on aika läpinäkyvää joo

Tää istuskelee tylsistymässä töissä, on ollu aika hässäkkä päivä.

Aamulla herättiin puoli kymmenen maissa ja kipitettiin heti ulos tarpeille. Mori on reipastunu ihan sikana, sietää jo paljon paremmin autoja ja muita tienkäyttäjiä ja hakeutuu jo itse kauemmas kotipihasta. Vieläkin tosin on ihan kamalia ongelmia sisälle tulon kanssa, koska tassujen putsaaminen pyyhkeellä on ihan hirveetä! Nimim. penska on nyt kolmesti juossu karkuun kerrosta ylemmäksi kun aavistanut mitä tuleman pitää ja sitten mä juoksen perässä......

Näin söpösti alko meidän aamu tänään kun olin vessassa puuteroimassa nenää

Omien aamuhommien jälkeen ryntäsin kampaajalle, vihdoin ja viimein! Tukasta tuli kyllä ainakin omasta mielestä tositosi ihana ja voi taas olla vähän ylpeä itsestään, kun viime leikkauskerrasta on jo jonkun aikaa eikä nytkään lähteny kun ihan pisimmät latvat, ei siis edes huomaa leikkaamista. Muutenkin oon huippuilonen siitä, että oon saanut kasvatettua tukkaa jo tosi paljon, toisaalta vielä on paljon matkaa sinne mihin toivoisin pääseväni...

Kampaajan jälkeen äkkiä takas kotiin hetkeksi pitämään Morille seuraa, pihalle ja sapuskat naamaan (Morille nappuloita ja mulle kaks näkkärii jeeeee). Sit kaupan kautta puolijuoksua Ogeliin töihin. Kerrankin voi olla iloinen siitä, että junat oli vähän myöhässä, muuten en olis ikinä ehtiny töihin. :D Nojuu, täällä mä nyt sit istuskelen ysiin asti. Onneksi yks läpinäkyvä lupas hakea mut kotiin ;DD

Työnarkkis (tässä änkyy ehkä pikkusen toi tukan uusi sävy, mut aika heikkoo)

The start

Hei ihanaiset 0 lukijaani!

Pidempiaikaisen bloggaushimon tuloksena sain viimein aikaiseksi revitellä ja tehdä oman tylsän blogini. Pienen pienen jekun olin itselleni järkännyt kun yritin tätä blogia luoda ja jymähdin siihen, että säpölläni olisi jo tehty tunnus!?! Järkytyin ja salasananvaihdon jälkeen selvisi että ihana 16-vuotias minä oli tehnytkin jo bloginalun, muttei sitten koskaan sinne mitään bloggaillutkaan, tuskin tästä hommasta mitään olisikaan ymmärtänyt kun vieläkin herättää koko homma hämmennystä ja suuria mustia kysymysmerkkejä pään yläpuolelle.

Mutta anyway, en ajatellut olla tylsä ja jaaritella itsestäni pienimpiäkin yksityiskohtia teille, mielestäni tieto mun varpaankynnen koosta tai nenän vinoudesta ei ole kovin kiinnostavaa ja oleellista tietoa. Kumpaakaan äsken mainitsemaani asiaa en ole itsekään sen tarkemmin tutkinut, sillä pikkuviat eivät itseäni haittaa. Olen oma itseni ja se on muiden tyhmien henkinen kyynel, jos ei kanssani tule toimeen/ulkonäkö ei miellytä. En kuitenkaan ole mikään ällöttävä limanuljaska joka käy saunassa muttei suihkussa tms. Pidän kyllä itsestäni huolta, mutta pysyn omana itsenäni ja valitsen itse omat vaatteeni, sanavalintani ynnä muut.

Tämä tylsä blogi tulee olemaan oma paikkani jakaa omaa elämääni, tulen todennäköisesti ärsyttämään ihmisiä ällöillä kotipostauksilla kun intoilen uudesta ihanasta asunnostani pienen kukkulan päällä keskellä ei mitään. Ehei, en asu missään Rovaniemellä, edelleen pysyn lähijunayhteyden päässä STEISSISTÄ ja kaikesta siitä raivostuttavasta hälinästä, minkä takia nimenomaan uuteen kämppääni niin kovasti silloin rakastuin. Hiljaisuus ja rauhallinen seutu yhdistettynä idylliseen pieneen kylätunnelmaan ja vanhaan 50-luvun upeasti remontoituun tilavaan kaksioon on oma valtakuntani tästä eteenpäin. Gotta love it! Joo, postaukset tulee siis olemaan päiväkirjatyyppisiä ja varmasti säännöllisen epäsäännöllisiä. En aio kierrellä enkä kaarrella asioita ja jos joku asia alkaa vituttamaan niin sittenhän siitä tietää koko maailma mikäli sitä vain mun mielipiteet kiinnostaa. Tiedän harvinaisen hyvin, että tämäkin blogi menee sinne tusinalokeroon, jossa ovat kaikki muutkin samankaltaiset mitään spesiaalia teemaa tms omaamattomat blogit, mutta taas kerran totean ettei voisi vähempää kiinnostaa. Omaksi huviksenihan tätä teen, kai...?