Weekend my love

Tää mimmi sai vihdoin ja viimein taas kaivettua kameransa kaapinnurkasta pölyttymästä. Jospa nyt olisi vähän fiksumman näköisiä otoksia... Viikonloppu on menny vähän poikkeuksellisesti, koska lyhyesti sanottuna Mädde. No, valaistaan sen verta, että oltiin eilen menossa tunnille ja maneesin kulmalla Mädde säikähti suunnattomasti jotain ja riuhtaisi paniikinomaisesti itsensä suoraan taaksepäin ilman mitään varoitusta (mitä ei ole koskaan ennen tehnyt) ja mä jäin meidän kankien punosnivelohjiin kiinni kädestäni... Tuloksena kaks puolikasta kynttä, joista en sellaisenaan viitsi kuvaa laittaa, mutta voin kertoa, että sormiin sattuu lääkkeistä huolimatta ja kirjoittaminen tällaisten tuppuloiden kanssa on vaikeampaa kuin matikan YO-kokeet. Hehheh... En edes saa ite pestyä tukkaani näiden kanssa, koska en saa tehä tolla kädellä juuri mitään enkä liottaa sitä kauaa vedessä jne. Mutta revin huumoria siitä, ettei törppö mieslääkäri ollut koskaan ennen nähnyt rakennekynsiä. :D

Eli tää viikonloppu jäi heppailuttomaksi tuon tapaturman jälkeen, tänään ollaan käyty himoshoppailemassa ruokakaupassa, tehty herkkumättöruokaa (perunamuusia ja jauhelihakastiketta) ja vähän siivoiltu, eli mm. vaihdettu lakanoita jne. Nyt on hyvä mennä illalla nukkumaan, mutta sitä ennen vielä Morin kanssa koirakouluun!
Miten teidän viikonloppu on mennyt, toivottavasti paremmin kuin mulla!? :)

Kotivaimo tekee ruokaa ja tappaa tuholaisia

Mulla ei nyt ole kauheasti mitään erityisempää asiaa ja koitan tässä samalla epätoivoisesti leikkiä jotain wannabe-kotivaimoa, joka laittaa täällä innolla (krhm, "innolla") ruokaa, eli keittää pottuja ja paistaa piffejä.
Ruoka oli oikein maukasta, mutta nyt maistuu suussa pahasti Raid, sillä käytiin tossa juuri myrkyttämässä mun vaimon keittiö. Sillä oli siellä jotain öttiäisiä, epäiltiin riisihäröjä... Saa nyt nähdä, auttoiko meidän kotitekoinen tuholaistorjunta, ainakin huimat eristeet meillä oli!

Mäddeä meen moikkaamaan taas lauantaina. Kävin viimeksi eilen tallilla ja Mädde tuntui tosi hyvältä jo. Huomaa kyllä, että nyt siihen hevoseen alkaa vihdoin saada tuntumaa. Ja hei, mä osasin jopa istua siellä ravissakin! Eikä edes tehnyt tiukkaa. Tehtiin vähän siirtymisiä ja suoristuksia/taivutuksia sekä väistöjä, avoja ja sulkuja. Sen hevosen kanssa on sit oikeesti vaan niin hienoa työskennellä, kun se on niin rehellinen, muttei kuitenkaan anna mitään ilmaiseksi.
Ainoa ärsyttävä tekijä eilisessä heppistelyreissussa oli muistutus siitä, miksi yksäriratsastajat on omasta mielestäni niiin syvältä arseesta (no hard feelings please). Kuten autoilussakin, niin on myös ratsastuksessa liikennesäännöt. Mulle on opetettu, että jos kävelet vapaakäyntejä maeesissa samaan aikaan, kun joku muu työskentelee siellä, niin sinä tyhjäntoimittaja väistät tätä ja pysyt joko uran sisäpuolella tai uralla. Ja menet aina oikealta ohi. No ei, kun tämä ylimielinen mukamas porvariperse kävelee just ihan siellä missä itse haluaa kiinnittämättä huomiota yhtään muihin. Toivon syvästi ettei sillä naisella ole ajokorttia...

Mutta nyt unosille, heipu! ♥

Remontti

Syksy tulee ja nyt on aika pistää blogi remonttiin! Meikäläisen taskut on kuitenkin aika tyhjät ideoista, joten pyydänkin teiltä muruset apuja! Ideat ulkoasun paranteluun, teksteihin jne. 

Lähetä parannusideasi minulle 1.10. mennessä ja linkkaa samalla oma blogisi. Parhaimman ehdotuksen lähettäjälle yllätyspalkinto!!

 (sekä tietysti mainetta ja kunniaa)

Maanantai. 

Maanantai on tylsä päivä. Viikonloppu on ohi ja seuraavaan viikonloppuun on koko työviikko aikaa. Säälin ihmisiä, jotka maanantaisin joutuvat raahautumaan jo aamuyöstä töihin. Mutta toisaalta myös nostan heille hattua, sillä jonkun on nekin työt tehtävä. Mulla alkaa maanantait aina melko rennosti. Maanantain työrupeama alkaa vasta neljältä, eikä töitäkään ole kuin kasiin asti. Eli helppo lasku viikonlopusta takaisin arkeen. Mulle maanantai tällä hetkellä on myös merkki siitä, että huomenna on tiistai ja joudun taas ihmisten keskelle, joiden kanssa en haluaisi enää tehdä töitä (lue aikaisempi avautuminen tästä). Toisaalta tiistaissa on jotain odottamisenkin aihetta. En olekaan vielä kertonut eilisen ohjelmastani, mikä liittyy tiistain odotukseen. Mutta pidän teitä siihen asti jännityksessä, että saan itsekin tietää, miten tässä käy ja sen jälkeen kerron teille kaiken!

Maanantaita varjostaa myös ikävät tosiasiat, ettei mun ihana kotikolonen olekaan sitten niin ihana ja täydellinen kuin luulin. Sormet ristiin, ettei nämä kaikki kaadu mun niskaan, mulla ei todellakaan ole takataskussa useita tonneja verovirastolle, korjausmiehille ja muille näistä "ongelmista" osuutensa haluaville...

Onneksi mulla on muutama ihana ystävä ympärillä, jotka on saaneet piristettyä mun päivää ja kannustaneet mua, jotta jaksaisin rämpiä taas tämänkin viikon yli. Anteeksi teille, etten aina muista kiittää teitä tarpeeksi. ♥

What the ... just happened....?!

Vaikka mä niin inhoonkin näitä "Se tunne, kun ....." -juttuja, niin nyt on aivan pakko sanoa:

Se tunne, kun makkarin verho tippuu alas tankoineen päivineen!!

Ja voin kertoa, että mulla EI ole sälekaihtimia, joten nyt kuka tahansa voi tirkistellä kun mä pyörin tuolla makkarissa vaihtamassa vaatteita tai nukkumaan mennessä tms. How fucking nice dude!! Ja tota ei saa mitenkään takaisin, seinä on ihan soirona ja täytyy paikata ennen kun voi tehdä uudet reiät verhotangolle, vitun kananpaskaseinät! Eli mä elän nyt sitten ilman verhoja, jos jollain on pakkoielle katsoa kun mä siellä pyörin, niin nytpähän on hyvät tsäänssit.

Ja oli muuten ihan mahtava fiilis käydä Morin kanssa lenkillä, kun pikkumies oma-aloitteisesti viipotti menemään ja käytiin paljon pidemmällä kuin kertaakaan aikaisemmin! Lenkki kesti jopa puoli tuntia ja nyt toinen on ihan puhki <3

Ihan selvästi Morille noi myöhäiset ilta- ja aikaiset aamulenkit on parasta aikaa, koska silloin on vähiten hälinää ympärillä. Päivällä ressukka oli ihan paniikissa, kun ympärillä oli lapsia, kaivinkonetta jne. Tottakai sopeutuminen hälinään ym jatkuu edelleen, pakko sen on jossain välissä siihen sopeutua, että vieressä hyppii lapsia tai auto ajaa vierestä tms. Hiljaa hyvä tulee...

Mori sai tänään pari tuntia sitten ihan ihme hepulit! :D Harmittaa, kun en nyt millään saa sitä videota puhelimesta tänne, oon nauranu ite niiiiiin kippurassa ton sekoiluille! :DD Saas nähdä, mitä huominen tuo tullessaan, huomenna me saadaan jopa vieraita! ;)

Mutta nyt iltapesulle & tutimaan, unia! <3

Epäviherpiipertäjä ja päivä teinivaimona

Eilisen turhautumisen jäljiltä jäikin laittamatta postausta siitä parvekkeen "viheröittämisestä", vaikka tosiaan eilen sainkin homman kuta kuinkin tehtyä. Kieltämättä oli harvinaisen nolo tunne kyykistellä pitkin hiekkateitä poimimassa kiviä (ruukkujen pohjalle "salaojat"). Yritin aina katsoa ettei kukaan näe, mutta tottakai just sillon kun oon pylly pystyssä jossain pientareella, joku juippi tulee jostain ja kattoo pitkään että mitä helvettiä toi naikkonen tuolla tekee!?! Tottakai olin siis liikkeellä ihan tyylikkäästi farkuissa ja nahkatakissa jne, kuten normaalisti (ja kuten ns. hienojen naisten kuuluukin), joten joku varmaan sai musta häiriintyneitä mielikuvia tästä hyvästä.

No kun ne kivet oli sitten poimittu ja kiikutettu ylös parvekkeelle asti, alkoi niiden levittely ruukkuihin. Ja ei huoh sitä kolinan määrää, sääli alakerran naapureita jos olivat kotosalla, kuulosti varmaan ukkosen jyrinältä kun metalliruukkuun niitä lappasin... Huomatkaa huipputyylikkäät puutarhahanskat <3

Kivien jälkeen mullat päälle ja sitten kukkia ruukkuihin. Multaa oli siis varattu 20 litraa, mutta kuinka ollakaan minä viherpiiperoinen sain ne tuhottua liian hyvin ja tuosta isoimmasta ruukusta jäi osa uupumaan jopa! Noh, lopputulos silti yhtä suloinen ja ainakin oon nyt itse tositosi tyytyväinen parvekkeen "lookiin", vaikka sainkin aikaan hieman sotkua... Koska olen rebell, en noudattanut äidin neuvoa ja laittanut sanomalehteä alle kun multia nakkelin ruukkuihin. Jos totta puhutaan, tuuli sen verran hurjasti, että olis ne varmaan siitä lentäny jonnekin joka tapauksessa. Ihan tarpeeksi oli sähläämistä jo näin :D Nyt sitten kattellaan miten kauan säilyvät hengissä! :D:

Valmista tuli!

Koko parveke, tykkään!

Heräsin tänä aamuna aivan kamalaan oloon. Olin viime yönä itkenyt itseni uneen ja yöllä nähnyt hirveimpiä painajaisia mitä voi kuvitella. Muistan heränneeni yöllä omaan huutooni, sääli naapureita jos ovat kuulleet... Tosiaan aamulla jatkettiin siitä mihin illalla oltiin unen tultua jääty. Hysteriaitkun ansiosta jäljelle jäi järkyttävä jysäri, joka ei ole vieläkään täysin hellittänyt. Aamupäivä tuhoutui sohvannurkassa hengitysharjoituksia tehden, koska olo oli niin kamala. Muutenkin nyt on ollut ruoan syöminen yksi täys mahdottomuus, kaikki maistuu ihan paskalle ja heti tulee oksu olo, tänään syönyt kaksi leipää, pullan ja viiliksen... Kokoilin kuitenkin itseni kasaan ja lähdin moikkaamaan kaveria. Bussimatka oli hirveä, näin jotain mikä sai taas ahdistuskohtauksen aikaiseksi ja olisi tehnyt mieli hypätä bussista ulos. Samanlainen (tai vielä pahempi) olohan tuli eilen perjantaina viiden aikaan Tikkurilan asemalla, kun koko kroppa tärisi hillittömästi eivätkä jalat kantaneet. Happi loppui eikä saanut lisää happea. Onneksi kaveri tuli pelastamaan, jäin Koivukylässä pois haukkaamaan happea ja loppumatka kuljettiin kaverin kanssa yhtä matkaa. Tunteet heittelee vuorokaudessa enemmän kuin pää antaa myöten, ilosta suruun, tuskaan ja vihaan sekä kaikkeen muuhun niiltä väliltä aina välinpitämättömyyteen ja tyhjyyteen asti. Kunpa tää paha olo menisi jo pois. Että tällaista täällä...

Mutta joo, takaisin siis tämän päivän - tai nyt jo eilisen - tapahtumiin. Oltiin siis ABC:llä kahvilla ja siitä jatkettiin sitten pieneen puistoon jauhamaan lisää paskaa. Istuskellessamme puiston penkillä paikalle saapui kaverin koululaisia, vuosimallia '00... Ensimmäinen kysymys oli "OOTTEKSTE NAIMISISSA!?!!" "Ai ette vai, seurustelettekste?? No pussatkaa nyt, halatkaa ees!! Äähähää ette uskalla!!!" D: Huooooohhhh Siinä sitten hetki väännettiin kättä teinipoikien kanssa, katottiin suut auki loksahtaneina kun toinen niistä varasti kaverin Möfön (kyllä, ES-jonne), mutta palautti sen sitten hetken päästä avaamattomana takaisin jne. Vaikka kyseinen kaveri onkin vähän liiankin lähellä asiaa mikä yllä mainitun kuvotusolon ynnä muut fyysiset ja psyykkiset oireet saa aikaan, oli tosi kiva nähdä ja jutella, paransi oloa kummasti! :) Harmi vaan, että heti kun tulee yksin kotiin, alkaa ajatukset taas karkailla siihen pahan olon aiheuttajaan ja sitten ei taaskaan ole hyvä olla. Ehkä huomenna saa asioihin edes jotain selkoa, toivottavasti... Nyt nukkumaan, josko tänä yönä ei näkyisi painajaisia.....

Pahoittelut tärähtäneestä otoksesta, mutta tämä kaikista julkaisukelpoisin
Tämän päivän ryysyt feat NY <3

Spring is here!

Tänään oli taas lukuvapaampi päivä (omaa tyhmyyttä) ja ohjelmassa oli Ikeareissua äidin kanssa sekä Plantagenissa vierailua. Alkuperäisen suunnitelman mukaan piti ensin mennä Ikeaan ja jatkaa siitä sitten suoraan kukkaostoksille, mutta koska ostokset (lue alla) olivatkin sitten vähän kookkaampia ja veivät kaiken ylimääräisen tilan autosta, jouduttiin soittamaan isäkin paikalle että pääsin jonnekin sieltä Ikean parkkialueelta. Noh, samallapa saatiin kantoapua, ei oltais kyllä äidin kanssa jaksettu niitä kantaa kun nytkin teki oikeesti tuskaa vaikka pappa kanto melkein kokonaan itse...

Anyway, niihin ostoksiin... Ikeasta koppastiin mukaan uusi vaatekaappi eteiseen vanhan epämääräisen viritelmän tilalle. Valitettavasti Ikean sivujen monipuolisuudesta johtuen en löydä kuvaa uudesta kaapistani, joka tällä hetkellä makaa tämän näköisenä olohuoneessa:

Kaapin olisi siis tarkoitus olla eteisessä kaappina takeille + kengille. Kaappiin tulee umpinaiset kiiltävät valkoiset liukuovet ja tosiaan sijainniksi eteinen, tämän kaaoksen tilalle:

Osittain mä jopa tykkään tästä mun hillitty kaaos-eteisestä, kaikki helposti saatavilla
eikä mitään ovia tms tiellä + näyttää avaralmmalta... Aika haikeeta

Ikeasta bongattiin lisäksi kangaslaatikoita, joihin sain näppärästi ängettyä kaikki korkokengät piiloon. Ja kuinka ollakaan, ne mahtuivat yhteen laatikkoon! Ennen kengät olivat joka ikinen kaapin pohjalla siistiin riviin laitettuna ja tottakai ne sellaisinaan vievät tilaa! Onneksi hoksasin nuo, nyt kaappi näyttää paljon siistimmältä.

Ja ööm, ostin myös pitkiä pikkulusikoita! Enää ei tarvitse ähkiäpuhkia kun normilusikat on liian isoja tai aina loppu tms... :D Ja niiden lisäksi mukaan tuli uudet lakanatkin, söpön räikeät kesäiset pallukat ;D Ja ah, ainiin! Nyt on myös kesäkuosia sohvalla, kun uudet Ikean tyynytkin ostettiin! :DD

Plantagenista puolestaan ostettiin tavaraa enemmän kuin oli alun perin tarkoitus :D Lähdettiin ostamaan yhtä - tai kahta kasvia. Noh, loppupeleissä niitä on tuolla parvekkeella nyt 12! :D: No joo, kuusi niistä on pieniä viherköynnöksiä tms, jotka menee ruukkuihin vain täytteeksi/lisäkoristukseksi. Katsotaan miten nopsaan saan ne tapatettua... Kotimatkalla kierrettiin vielä Etolan kautta, josta löydettiin kivat istuintyynyt parvekkeeni penkeille. Aikas paljon sitä tuli tänään taas shoppailtua... :D: Innostuksissani kuurasin koko parvekkeen puulattian sekä kaikki muutkin puiset kalusteet (pöytä ja tuolit), mutta totesin sitten, että itse kukkien istuttaminen saa jääsä huomiseksi. Toisin sanoen mut voi sitten huomenna nähdä kyykkimässä pitkin Keravaa metsästämässä täydellisiä pikkukiviä ruukkujen pohjalle... :DD Nyt en jaksanut kauheasti kuvia kukista näppäillä, ettei mua nyt luulla joksikin jäätäväksi viherpiiperöksi, mutta laitetaan nyt yksi. Huomenna sitä tulee todnäk lisää... ;)

Ja psst. Huomenna enää neljä päivää tähän ♥:

Heaven is a place on earth with you

Viikonloppuna kultamurumussukkaiseni (ällösöpötän tarkoituksella, pahoitteluni en ole normaalisti näin äklö) oli lomilla Puolustusvoimien palveluksesta torstaista sunnuntaihin. Oltiin koko viikonloppu minun pikkuisessa kotikolossa leikkimässä pientä perhettä ja pitkästä aikaa oli huippuihana viikonloppu useista kömmähdyksistä ja ongelmatilanteista huolimatta. 

Torstai meni kivasti, vaikka V tulikin meille vasta lähempänä klo 22 ja jos ei oteta huomioon sitä, että tein turhan reissun Tikkurilaan kun herra ei ollut viitsinyt ilmoittaa, että lomakuljetukset lähtevät vasta viideltä, koska on torstai. Perjantai oli vähän huono päivä, silloin meni kaikki vähän vituralleen, mutta asia korjaantui lauantai-iltaan mennessä. Tosin lauantain aamusuunnitelmatkin meni mönkään perjantain takia, koska V oli ollut nostamassa kuppia ja tästä syystä ei pystynyt aamulla vielä liikkumaan niin aikaisin kuin oli ajateltu + olin itse hirmu väsy ja kävin todella hitaalla! Lauantai-aamuna piti kanssa vähän ällöillä ja ottaa söpöjä peiliposeja V:n kanssa ja lopputulos on se, että meinaan kuristaa koko ukkelin:

Tosi söpöä <3

Tuli muuten tajuttua tänään, että ylihuomenna tulee tasan vuosi siitä kun alettiin seurustella, eli yksinkertisemmin ilmaistuna siis vuosipäivä! Ja tottakai mun tuurilla mies on mettässä juuri silloin ja viikonloppuna vain yhden vuorokauden lomilla... >:(

Lauantaina käytiinkin taas katsomassa pikkuisia penneleitä! <3 (ja ostamassa mulle uudet kumpparit!) Vauvat oli todellakin vilkastuneet ihan huisisti sitten viime kerran, olivat ovella innokkaana vastassa kun saavuttiin paikan päälle. Alkuperäinen idea pennun valitsemisesta tällä kerralla jäi haaveeksi, koska olen niin monivammainen etten osaa päättää, mikä pennuista olisi meille sopivin ja parhain vaihtoehto. 

Note to self: Viestittele kasvattajan kanssa!!!

Lauantai-illasta vielä sen verran, että päätettiin laittaa kerrankin jotain kunnon sapuskaa, olin ostanut superista keittiön itse valmistamat pippurimarinoidut possufileet jonka kanssa perunaa ja perinteistä ruskeaa kastiketta (jota ei IKINÄ syödä V:n porukoilla, niillä pitää aina olla jotain "eksoottisempaa", eli vähintään bearnais-kastiketta). Pihvejä paistellessa kävi pieni äksidentti, kun yritin nätisti heittää V:n lautaselle pihviä. Marinadia oli sen verran paljon, että lätkäistessäni sen lautaselle sitä roiskui kädelleni, tarkalleen ottaen tuohon etusormen ja peukalon väliseen taipeeseen. Siinä nyt komeilee tuollainen mukava palovamma, rakkuloineen päivineen. Nyt se on onneksi jo vähän laskeutunut ettei kovasti häiritse elämää. Lauantaina se kyllä teki kipeää. Onneksi V oli ihana ja hoivasi minua pientä poloista. :)<3 Ruoka oli kyllä tosi naminami, vaikka itse sanonkin. Olihan sen eteen kärsitty enemmän kuin yleensä! :D

Sunnuntaina tallille heti aamusta kisa-avustajaksi (=kantamaan puomeja niin että nyt on kädet ihan hajalla!!) ja omalle ratsastustunnille. Kisat meni hyvin ja ratamestari oli taas saanut aikaan todella kivan radan, jota sitten tunnillakin hyödynnettiin osittain. Itse en ollut kisoissa mukana ratsukkona, mutta oli välistä kiva seurata tunnelmia vain katsomosta käsin. Tosin into kisaamaan kohoaa aina kun itse ei ole kilpailemassa... :D: Tunnilla tosiaan pompittiin tuota kisarataa ja noh, osa hypyistä meni ihan kehnosti oman taidottomuuden vuoksi, mutta mahtui sinne joukkoon ihan onnistuneitakin hyppyjä. Kahdesti meinasin tehdä kuperkeikan pois satulasta, mutta luojalle kiitos kiltistä ja varmasta hevosesta! :D On se niin ärsyttävää, kun parissa vuodessa opettajan takia menettää kaiken hyppyvarmuuden ja -tekniikan. Kestää taas ikuisuuden että opin taas näkemään paikat ja ratsastamaan loppuun asti. Nyt meininki on vähän sitä, että näytetään hevoselle mikä este ja sitten vaan herran haltuun. Lisää ylistysta luojalle taas sen takia, että opettaja vaihtui ja nykyinen on entistä huomattavasti tasokkaampi ja vaativampi. Kyllä tekee mieli ratsastaa loppuun asti kun opettaja karjuu kentällä naama punaisena "RATSASTA SITÄ, ÄLÄ MATKUSTA!!!". Katsotaan, josko saisin jonkinmoista videomateriaalia laitettua tunnista tänne jossain vaiheessa...

Tämä aamu meni valmennuskurssilla, jonka jälkeen oon nyt vaan koomaillut sohvannurkassa koneella. Lihakset on NIIIIIN kipeinä eilisestä puomien & tolppien ym roudaamisesta, ettei takkia meinaa saada kunnolla päältä. Lisäksi viikonlopun jäljiltä on isot univelat, että koko ajan väsyttää eikä aivot toimi, vaikka pitäisi lukea/opiskella tuota pääsykoemateriaalia... Ehkäpä tämä tästä.

Girl gone mad, seriously.....

Oivoivoi.... Vähän alkaa jo pelottaa, villiinnyin jälleen kerran ostelemaan koirapennelille tavaroita. Tänään siis kävin Lönnrootinkadulla Koirankaupassa tekemässä kaikkia kivoja löytöjä. Noh, sieltähän löytyi vaikka mitä! Muun muassa tuo ihana YAP:n Semmula. peti, vielä kokoa 66cm!! <3 Matkaan tarttui myös telinekuppisetti, juuri sellainen matala sopivan kokoisilla kupposilla, mitä haikailinkin; Hurtan musta pyöreä nahkahihna (keskipaksu); kynsisakset ja yksi luu-vetolelu. Kaupanpäällisiksi matkaan sain minipossun (aivan järkyttävä vinkuna :D: ), pehmopallon ja nameja! Aivan loistava palvelu, täytyy visiteerata tuolla kaupassa uudelleen vähän lähempänä pennelin tuloa/koiran kanssa. ;) Tässä vielä kuvamateriaali päivän osteluista (huom! älkää välittäkö taustalla vilkkuvista ällösöpöistäihanista kevätlakanoista<3 ):

Aamu alkoi kuitenkin leppoisasti siivoilun merkeissä, pientä paniikkihöösäystä kun poikaystävän vanhempien mahdollinen vierailu viikonloppuna pelottaa ja kauhistuttaa. Sellaisten steriilihirmujen silmissä tämä mun kotonen näyttäisi varmaan sikolätiltä. Siivosin vessan ja vaihdoin lakanat. Sitten meinasikin tulla kiire lähteä tuonne Lönkkaan...

Loppupäivä meni sitten tallilla pyöriessä. Meinasi olla lähellä, ettei poni/minä saanut kenkää toiselta ponipullalta, kun ratasastaja ei oikein ollut tilanteen tasalla eikä kiinnittänyt huomiota kun tämän poni ärhenteli toiselle ja meinasi vilauttaa kenkiään... Sain myös mammalta suloisen kuvaviestin Lillipillistä:

Nyt jatkan töllön tuijottelua ja pölyjen pyyhkimistä siinä lomassa. Ehkä voisi myös syödä jotain kun maha murisee kuin mikäkin leijona... Unia! <3

You are nothing without a name

Miten vaikeaa on keksiä nimeä pennulle?!
Nimeä on pohdiskeltu, pyöritelty ja mallailtu lauantai-illasta lähtien (OKEIOKEI nyt on vasta tiistai ja edelleenkin pennun tuloon on kuukausi). Nimiä on kertynyt paljon, mutta niiden karsiminen alkaa olla todella vaikeaa. Haaveissa on siis ei mikätahansa nimi, vaan japaninkielinen nimi, jolla olisi jokin merkitys. Nimen tulee olla terävä ja helppo suussa, ei mikään konsonanttihirmu, ja suht lyhyt. Noh, tässähän näitä nyt olisi:

• Riki (voima)
• Toto/-ro (eli Naapurini Totoron mukaan, Toto yksinään tarkoittaa kalaa)
• Kuro (musta/tumma)
• Ryuu, eli Riu (Lohikäärme)
• Hiro (antelias)
• Haru (aurinko/auringonvalo/kevät)
• Kiku (Krysanteemi)
• Miku (kaunis taivas)
• Rei (ihastuttava)
• Fuko (vapaus)

Nämä siis ovat ne tällä hetkellä karsimisesta selvinneet, mutta näistä pitäisi löytää jossain välissä se yksi ja ainoa oikea. Mikään kiirehän tällä nimivalinnalla ei ole, veikkaan että paljon on vaikutusta kasvattajan antamalla nimellä sekä vähän myös koiran luonteella. :D Poikaystävä on mieltynyt eniten Ryuun (Riu) lohikäärmemerkityksen takia. Skyrim sun muut lohikäärmeihmehömpötystaikamaailmat on aivan uskomattoman ihania. Mies varmasti ottaisi lohikäärmeen lemmikiksi jos se vain olisi mahdollista! :DD

Sitten tavarahaaveiluihin... Tosiaan suurimpana haaveena nyt on löytää se TÄYDELLINEN peti pennulle (olen varmasti koiraakin nirsompi tässä) ja olen jostain syystä saanut päähäni, että pedin täytyy olla YAPin mallistosta, eniten olen ihastunut näihin pörröunelmiin:

YAP Semmula

YAP Zacht

Tuo Zacht löytyi tänään Jumbon Faunattaresta, mutta peti oli aivan liian pieni pikku shibaisalle, siihen olisi mahtunut ehkä pieni Bichon Frisé-tytteli Ipe... Jos kenelläkään on tietoa, että jossain myymälässä näitä olisi myynnissä, mielellään kokoa 56 tai 66cm, niin kerro heti! Matkaan vaikka kivenkolon taakse hakemaan tällaisen jos se sieltä vain löytyy! :D Mutta juu... Jatkamme siis edelleen metsästystä.

Sitten ruokailuasiat... Tottakai pentu tarvitsee ruoka- ja juomakupin. Taas olen alkanut nirsoilemaan ja tuntuu tässäkin asiassa olevan erittäin vaikeaa löytää juuri sitä oikeanlaista kuppikokoelmaa mitä haikailen... Haaveissa olisi mieluiten alumiiniset kupit, jotka eivät kaatuisi ensimmäisestä tönäisystä. Kaikista paras voisi olla kahden kupin teline alumiinikupeilla, mutta toistaiseksi oikeanlaista ja korkuista ei ole löytynyt. Mittään pinkkiä telinettä en myöskään haluaisi. Miksi on niin vaikeaa tehdä matalia telineitä normaalikokoisilla alumiinikupeilla, joissa telineen runko olisi mahdollisimman neutraalin värinen, metalli/hopea/musta... Toisena mielessä ovat käyneet kaikki erilaiset keraamiset kupit, joita siis on vaikka muille jakaa. Mustista ja Mirristä löysin suloisen valkoisen keraamisen vesikupin, tätä myös saatavilla ruokakuppina. Nämä olisivat nätit, mutta tosiaan mietityttää se, miten kestävät/pysyvät pystyssä jos pentu innostuu raivoisasti syöpöttelemään...

PetRageous vesikuppi

Lisäksi Dogiasta löytyi useita ihania purkkeja ja purnukoita sekä koiran nameille että ruoille. Valtaosa Dogiasta tilattavista tuotteista löytyy konkreettisina All Fur Dogzista Vuorimiehenkadulta. Itseäni hieman mietityttää, että kuinkakohan tuollainen ruokasaavi pysyy kiinni ilman mitään lukkoja, jos on avoimessa tilassa, esim keittiössä niin että koira pääsee sen luokse... Kuinkakohan nopeasti koira oivaltaa miten sen saa auki... hmm...

Sitten pitäisi ostaa vielä valjaat, sadekeleille mantteli, hihna, pissa-alustoja, pissapois-suihketta, varmaan lisää leluja, shampoo ja hoitoaine, kynsisakset jnejne, en edes saa päähäni mitä kaikkea pitäisi hankkia tai mitä kaikkea pitäisi täällä kotona tehdä valmistellessa kotia pentuystävälliseksi...

Päätin sysätä taas kodin siivoamista tuonnemmaksi ja lähteä huomenna käymään Stadissa Lönnrootinkadulla, Koirankaupassa katsomassa mitä kaikkea sieltä löytäisin! Ehkä siivoan sitten hädässä torstaiaamuna, että viikonloppuna kehtaa poikaystävän vanhemmat päästää ensimmäistä kertaa kotia katsomaan...

Hold fast to dreams

For if dreams die

Life is a broken-winged bird

That cannot fly.

 - Langston Hughes 

Kämppäkuume

Joulu tuli, ja joulu meni. Jälkeensä jätti hurjan kasan lahjoja, valta osan kiikutin suoraan ihanaiseen uuteen kotiini, jossa en ole vieläkään uskaltanut nukkua sitä ensimmäistä yötä... Eikä itse asiassa myöskään nimiä ole vaihdettu oveen, tästä pieni nootti taloyhtiölle... 
Joka tapauksessa, tässä nyt joitain mieleen painuvimpia poimintoja joululahjoistani, vielä nimenomaan näistä mitkä nyt pitävät majaa uudessa asunnossani:

Ah, joululahjatoive nro. 1 <3 !! 32' Samsung LED-TV mammalta ja papalta, joka nyt majailee olohuoneen lattialla odottelemassa TV-tasoa (joka muuten kanssa aikas namu). Käytiin poikkiksen kanssa se virittämässä, mutta ilmeisesti myrskyn takia ei näyttänyt kuin ylen kanavia...?! O.o

Näitä ihania Arabian Runo Talvitähti-mukeja (vas.) sain kaikenkaikkiaan kuusi kappaletta, joista neljä poikaystävän vanhemmilta ja kaksi mummolta (jotka oli osoitettu sekä minulle että poikaystävälle) <3 Ehkä toisiksi toivotuin joululahja :) Yllärilahjana sain parhaalta ystävältäni kaksi iki-ihanaa retropommimukia, eli Arabian 24h Tuokio-sarjan jäsentä (oik.). Tätä sarjaa tulee kyllä vielä lisääkin kaappeihin kunhan vain kauppaan kerkiän!

Ah nom <3 Kenwood kMix-sarjan leivänpaahdin liittyi kerhoon! Aiemmin ostin jo samaisen sarjan kahvinkeittimen (sen isomman tietysti, vaikken kahvia juokaan kun sen max. 2-3/pvä jos muistan) ja ERITTÄIN tyytyväinen, kahvi aivan mielettömän hyvää ja lämmintä! Suosittelen kaikille!

Iittala Tools-sarjan pikkukasari ilman kantta, maksaa maltaita mutta kestää mitä vain. Kotona näitä pieni kokoelma enkä ole voinut olla rakastumatta näihin virtaviivaisiin ihanuuksiin! <3 Vasemmalla Hackmannin Kovanaama-sarjan pikkupaistinpannu (poikaystävällä tuli pieni pelko perseeseen pannun nimen takia... :D ) kokkailukokeiluihin, tykkään kovasti! Kiitos mamma näistä! <3

Tivoli Audion Model One äidiltä. Aivan ihana, pääsi heti asettumaan keittiön ikkunalaudalle, eli toimii siis keittiöradiona! :) <3

Näiden lisäksi pukki toi kaksi ihanaa eri kokoista valkoista korurasiaa Villa Stockmannilta (krokotiilinahkatyyppinen pinta, toinen pienempi suorakaiteen muotoinen ja toinen isompi pyöreä), joita ei enää Stockalla edes myydä, kasapäin lämpöisiä mummon kutomia villasukkia, säärystimiä, yöpaitoja, pipoja, aamutakin (karvavuorella, eli ei tule kylmä kun käy aamulla parvekkeella!) sekä paljon muuta ihanaa pehmoista, ja vähän kovempaakin pakettia. Poikaystävältä sain erittäin ihanan ja suloisen kaulakorun, jossa zirkonein koristeltu jättisydän, omasta mielestäni erittäin hyvällä maulla valkattu ja olin muutenkin tosi onnellinen tämän saadessani, koskaan aiemminhan ei edeltävä poikaystävä ostanut koruja kuin pakottamalla, joten nyt olin kuin ällikällä lyöty. Saas nähdä mitä mies keksii synttärilahjaksi... :)

Nyt kun joululahjapaketit on avattu ja pakettien sisältämät tavaratkin aseteltu paikoilleen, on aika jäädä jännäilemään mitä kivaa saan sitten synttärilahjaksi! On se kiva olla syntynyt vuoden viimeisenä päivänä niin edellisistä lahjoista ei ole edes kovin pitkä aika... Pyh. Mutta tarkoituksena nyt olisi siis saada uusi koto kuntoon, jotta voisin sen juhlallisen ensimmäisen yön viettää uudessa kotosessani. Haluaisin vielä maalata/tapetoida makkarin yhden seinän ja olen vähän palloillut harmaa/hopea- ja ruskea/kultasävyisten tapettien ja maalien välillä. Toisaalta haluaisin tapetin, koska pienillä heikosti erottuvilla kuvioilla saisi tosi kivaa jälkeä, mutta toisaalta maalaaminen voisi olla helpompaa. Molempia tyylejä kuitenkin jo huoneistosta löytyy, olohuoneessa vähän renessanssityylisellä kuvioinnilla tehty kohokuvioinen kultasävyinen tapetti ja keittiössä käytetty kahtakin eri väriä ja maalaustekniikkaa. Latelen nyt tähän muutamia, huom! vain murto-osan omista mieltymyksistäni, jotta joku joka tähän blogiin eksyy ja jaksaa tätä älyttömän pitkää blogitekstiä edes lukea voi kertoa oman mielipiteensä asiasta.

Mulla menee ikä ja terveys jos alan oikeasti näitä kaikkia ihanuuksia tänne kasaamaan, en päässy edes puoleen väliin RTV:n sivuja kun näitä selailin... Joka tapauksessa ideoita makkarin sisustukseen saa antaa, kaikki neuvot lämpimästi tervetulleita! Makkariin kaavailin tosiaan joko harmaa/hopeasävyistä taikka sitten ruskea/kultasävyistä sisustusta, tietysti valkoisen sekaan. Ehkäpä homma alkaisi pikku hiljaa hahmottumaan jos kämpillä kävisi vielä useammin ja oikeasti menisi sinne asustelemaan... Ulkopuolistenkin vaikea sanoa asiaan yhtään mitään kun eivät minkäännäköisiä kuviakaan kämpästä ole nähnyt (note to self: ota kuvia kämpästä!!!!)

Eniten sisustusintoilussa pelottaa rönsyily ja "yli-innostuminen", jonka jälkeen se ns. tarkoin harkittu harmooninen kokonaisuus muistuttaakin ennemmin sekametelisoppaa.

Koko asunnon värimaailma on melko vaalea ja maanläheinen. Olohuoneeseen olen ajatellut vaalean ruskeaa, valkoista/kermaa ja vaaleaa lilaa, joka vähän yhdistäisi ruokailutilaa ja olkkaria (ruokailutilassa hopeanlilahohtoinen erikoismaalattu seinä). Ajatuksissa oli laittaa tälle erikoisemmalle seinälle peili, mutta epäröin sopiiko hopeakehyksinen peili tilaan, vai rikkooko se taas väriharmonian (tosin tuolit osalti metallia, samoin kuin keittiön kodinkoneissa metallisävyjä ymym.) jos kuitenkin muualla vähän lämminsävyisempiä huonekaluja...? En tiedä, selitän taas sekavasti mutta voivoi, koittakaa kestää...

Nyt iltapesulle ja nuksumaan, unia! <3