Just dance!

Äää, paniikki iskee!! Tuli tänään tajuttua, että perskutarallaa, ensi viikonloppunahan on jo RUK:n (eli reserviupseerikoulun jos jollekin jäi epäselväksi) kurssijuhla! Iiks!! 

Selvennelläänpäs hieman kurssijuhlaa... RUK:n kurssijuhla on siis jokaisen reserviupseerikoulutus-kurssin lopussa järjestettävä juhla, joka on ikään kuin RUK-jakson huipentuma ja päätöstapahtuma, vaikka itse reserviupseerikoulutus loppuukin vasta pari viikkoa sen jälkeen ja toinen salmiakkinappi laitetaan rintaan vasta senkin jälkeen. Niille, joita miespuoleisten inttilöpinät eivät kiinnosta pätkääkään, tai niistä ei vaan ymmärretä tuon taivaallistakaan, tämä on se ainoa puheenaihe josta kiinnostutaan. Nämä ovat nimenomaan reserviupseerilaisten avecien juhla. Juhlissa pukukoodina naisilla on pitkä iltamekko ja miehillä frakki/smokki/tumma puku, eli tapahtuma on vähän Wanhojen tanssien tyyppinen. Ohjelmassa siis juhlintaa, hauskanpitoa, ruusurynnäkköä sekä vähän nesteytystäkin. :D

Oma muistilista kurssijuhlaa varten:

   1. Oma upseerioppilas

Ilman sitä omaa upseerioppilastahan kutsua vuoden "kakkosjuhliin" (Linnan juhlista seuraaviin) ei ole mitään asiaa, jollei sitten itse lähde inttiin ja päädy reserviupseerikouluun. RUK:iin pääseminen ei ole pojille (saatika naisille) mikään helppo homma, oma poikaystäväni oli yksi seitsemästä RUK:uun valituista sotilaspoliisialiupseereista useamman kymmenen joukosta. Sitten täytyy vielä jaksaa pysyä siellä, sillä RUK on yksi helpoimmista paikoista joista voi lentää pihalle. Niskuroijat lähetetään pikaisesti takaisin alkuperäiseen yksikköönsä (tai pahimmassa tapauksessa pistetään paperihommiin tms). Vaatii siis aveciltakin aikamoista tsemppiä että näin pitkälle asti päästään.

   2. Mekko

Tämän ihanaisen mekon ostin Juhlapuku Bellasta jo marraskuussa peläten wanhojen syövän kaikki ihanaiset mekot, mutta kuinkas ollakaan tämä ihanainen oli vielä myynnissä! ♥ Sopivan hillitty, mutta kuitenkin yksityiskohtainen joka sitten itse luo sitä arvokkuutta/erikoisuutta. Eli juuri sitä mitä hain, eikä värikään ole täysin perinteinen, mikä sekin kiehtoi minua. Eipä juu ollut halpa mekko, mutta on sitten ainakin omaa silmää miellyttävä (plus sopii myös käsikynkän tylsään kurkkusalaattipukuun). :) Kuvassa siis ostamani mekko oikealla.

   3. Kampaus

Kuten vanhoissa tai Linnan juhlissakaan, kurssijuhlaan ei ole asiaa ilman kampausta. Koska kyydit Haminaan lähtevät epäinhimillisen aikaisin aamulla, on kampaaja-aikaa todella vaikea saada. Sääliksi käy niitä jotka joutuvat lähtemään matkalle jo edellisenä iltana, joka muuten on loppiainen eli pyhä = kampaamot kiinni, eivätkä saa kampausta/joutuvat istumaan puoli vuorokautta bussissa kampauksen kanssa tms. Itse olen saanut järjestettyä asiani niin, että oma ihana mammani kyyditsee minut Haminaan, jolloin ylös ei tarvitse nousta ennen kukonlaulua. Vaikka olisihan se aika nostalgista ja fiilistä nostattavaa istuskella bussissa aamutuimasta, mutta että KUUDELTA AAMULLA pitäisi bussin lähteä!! Sitä ennen kampaajalle ennen viittä?! Ei kiitos. Mutta joka tapauksessa kampaaja-aika siis on, enää pitäisi keksiä joku idea kampaukseen. Olen hieman peloissani/jännittynyt millainen kampaus syntyy, kun tukan laittajana ei ole oma ihanainen kampaajani, vaan täysin uusi ja ventovieras tyttö. Ihan nättejä kampauksia tämä ilmeisesti tehnyt aikaisemmin ainakin kuvista päätellen, mutta silti hieman jänskättää. Oon itse tosi huono keksimään mitään uhkeita muhkeita ideoita kampauksiin, jotain googlettamalla koitin katsella. Mielessä olisi joko perus nutturaa tai sitten jonkinnäköistä lettikampausta tms. Tässä jotain vaihtoehtoja mihin iskin silmäni:

PLIIS kertokaa mielipiteenne, mikä teistä olisi hienoin kampaus kurssijuhlaan näistä kampauksista!!

   4. Kynnet

Jep, olen niitä "rahan hukkaan heittäjiä", jotka käyvät kerran kuussa laittamassa kynsiään kynsihuoltajatädin luona. Seuraava kynsihuolto on siis kaksi päivää ennen kurssijuhlaa, eli tarkoituksena olisi saada aikaan upeat kynnet asuun ja juhlaan sopien. Kuten kampauksissa, näissäkään en ole kovin luova, joten aina ennen olen luottanut kynsihuoltajaani ja hänen inspiraatioihinsa. Olen nyt koittanut etsiskellä jotain kivoja kynsiä (taas Googlella), joista voisi kehitellä jotain makeeta...

   5. Meikki

Tämän tulen toteuttamaan itse, todennäköisesti luvassa hopeasävyjä luomiin ja muuten aika perus meikkiä. Itseäni jotenkin ahdistaa ammattimeikkaajat, vaikka tiedänkin heidän tekevän hyvää jälkeä, mutta silti luotan itseeni enemmän, että meikistä tulee juuri sellainen kuin haluan tai sitten voin epäonnistumisesta syyttää vain itseäni. Plus, ei syö rahoja kun meikkaa itse! ;)

   6. Pikkukrääsä

- SUKKAHOUSUT/STAY UPit (vielä hommaamatta!)

- Korkokengät

- Pikkulaukku

- KÄTEINEN koska kasarmialueen baareissa ei käy kortti ja lähin Ottomaani löytyy Haminan keskustasta, johon en mielelläni lähtisi juhlamekossa pomppimaan... 

- Normaaliin elämään tarvittavat asiat (puhelin, tupakat, lompakko, vaatteita, kamera ynnä muuta ynnä muuta, mitä normaalistikin nainen tarvitsee poistuessaan kotoaan yöksi)

- Juhlamieli

Mitäköhän muuta pitää vielä muistaa, jonka olen listasta unohtanut. . . . Hmmmm. . . .

Tosiaan enää alle viikko juhliin, ensi lauantainahan ne jo on, toivottavasti silloin menee kaikki hyvin!

You put your arms around me and I'm home



Tylsää vuoden viimeistä työpäivääni piristääkseni listaan nyt asioita, joista olen ollut kiitollinen vuonna 2011 ja mitkä asiat ovat eniten painuneet mieleeni tänä hullunmyllyn vuonna, hyvät ja huonommatkin muistot.

1. Olen kiitollinen siitä, että minulla on ympärilläni ihania ihmsiä. Minulla on ihanat ja rakastavat vanhemmat, jotka tukevat ja huolehtivat minusta tarvittaessa sekä auttavat selviytymään elämän tuomista erilaiseista vaiheista, haasteista ja kriiseistä ym.

2. Koen olevani maailman onnellisin tyttö. Aloin seurustella entisen yläasteen luokkalaiseni, ja silloisen ihastukseni, kanssa. Hän on uskomattoman ihana poikaystävä, jota rakastan todella paljon, ja hän myös rakastaa minua kovasti. Voin iloita ja olla oma itseni ja hän rakastaa minua kaikista vioistani huolimatta. <3 Onneksi enää muutama tunti ja pääsen taaa hänen viereensä, maailman parhaaseen syliin. <3 Hänen kauttaan tutustuin myös hänen ystävälliseen ja iloiseen perheeseensä, jonka seurasta olen saanut nauttia monesti.

3. Heidän lisäksi minulla on vielä mitä ihanimmat ystävät, joita en vaihtaisi mihinkään! Kiitos teille rakkaat, ilman teitä ei tästä sopasta tulisi yhtään mitään! Puss <3 Tänä vuonna olen tutustunut moniin uusiin ihmisiin ja olen kiitollinen siitä että olen saanut mahdollisuuden tutustua heihin.

4. Vanhempieni yritys ajettiin konkurssiin. Alkuvuosi oli vaikea, ja alkusyksystä tullut konkurssipäätös musersi koko yrityksen henkilökuntaa, etenkin isääni ja äitiäni. Onneksi yrityksen tytäryhtiö jäi henkiin, jota vanhempani sitten siirtyivät pyörittämään. Osa vanhoista työkavereistani lähti heidän mukaansa ja olen onnellinen, että he niin tekivät, jotta voin edelleen nähdä heitä aina silloin tällöin kun satun piipahtamaan heidän työpaikallaan. Konkurssin seurauksena aloin etsimään itselleni töitä. Työskentelin ensin pari viikkoa kahvilassa keskellä Helsingin ydintä ja erimielisyyksien jälkeen erosin tehtävästä. Etsin taas uudelleen töitä ja aloin olla epätoivoinen, koska työpaikkaa ei tuntunut löytyvän. Yllätyksekseni minulle soitettiin pienestä liikkeestä Helsingin keskustasta, että minulle olisi paikka avoinna jos olisin vielä kiinnostunut. Noh, tässä sitä nyt ollaan ja olen erittäin tyytyväinen työpaikkaani, vaikka välillä täytyy myöntää että vanhoja työkavereita ja työpaikkaa on ikävä. Mutta menetettyä ei saa enää takaisin ja elämässä täytyy jatkaa eteenpäin, kääntää uusi sivu.

5. Hain kauppikseen, en päässyt. Aloitin opiskelun ammattikorkeassa. Muutaman kuukauden päästä totesin, ettei se ole minun juttuni. Kitkuttelen siellä edelleen, mutten aio jatkaa siellä enää ensi lukuvuonna.

6. Ostin uuden asunnon. Olen kiitollinen, että löysin itselleni juuri sen unelmieni pikku kodon mitä olin etsinytkin, sen hieman etäisestä sijainnista huolimatta. En piittaa kommenteista, joita jotkut hyvänpäiväntutut latelevat kuullessaan uuden kotoni sjainnin, sillä se on itselleni juuri se täydellinen paikka asua. Poissa hälinästä, mutta kuitenkin vain junamatkan päässä Helsingin kuhisevasta keskustasta. Olen kiitollinen myös siitä että saan paljon apua vanhemmiltani asunnon laitossa ja muutossa ym. Myös poikaystäväni pitää uudesta kodostani ja ehkäpä seuraa perässäni sinne sitten joskus intin käytyään... :)

7. Tajusin, että ratsastusharrastukseni on umpikujassa. Mietin usein, etten enää koe kehittyväni ratsastuskoulun oppitunneilla koska a) tuntitaso loppuu kesken, ja b) tuntihevosten taidot loppuvat kesken. Olen itkua tihrustaen miettinyt vaihtoehtoja miten jatkaa tästä eteenpäin. Harrastustani en kuitenkaan aio lopettaa, kävi miten kävi.


8. Olen pysynyt terveenä ja kaikki lähimmäiseni voivat hyvin. Nautin elämästä ja olen alkanut viihtymään itseni kanssa. Olen sinut sen kanssa mitä olen ja miten toimin, enkä jaksa itkeä niitä paria kiloa jotka suklaan syönnistä ja treenaamattomuudesta ovat kertyneet mahaan tai tisseihin. Rakastan lemmikeitämme ja hoitoponiani, joille saan aina nauraa, enkä haluaisi koskaan luopua niistä iloista, mitä minulla on. <3

Kuvat: we♥it