What the ... just happened....?!

Vaikka mä niin inhoonkin näitä "Se tunne, kun ....." -juttuja, niin nyt on aivan pakko sanoa:

Se tunne, kun makkarin verho tippuu alas tankoineen päivineen!!

Ja voin kertoa, että mulla EI ole sälekaihtimia, joten nyt kuka tahansa voi tirkistellä kun mä pyörin tuolla makkarissa vaihtamassa vaatteita tai nukkumaan mennessä tms. How fucking nice dude!! Ja tota ei saa mitenkään takaisin, seinä on ihan soirona ja täytyy paikata ennen kun voi tehdä uudet reiät verhotangolle, vitun kananpaskaseinät! Eli mä elän nyt sitten ilman verhoja, jos jollain on pakkoielle katsoa kun mä siellä pyörin, niin nytpähän on hyvät tsäänssit.

Ja oli muuten ihan mahtava fiilis käydä Morin kanssa lenkillä, kun pikkumies oma-aloitteisesti viipotti menemään ja käytiin paljon pidemmällä kuin kertaakaan aikaisemmin! Lenkki kesti jopa puoli tuntia ja nyt toinen on ihan puhki <3

Ihan selvästi Morille noi myöhäiset ilta- ja aikaiset aamulenkit on parasta aikaa, koska silloin on vähiten hälinää ympärillä. Päivällä ressukka oli ihan paniikissa, kun ympärillä oli lapsia, kaivinkonetta jne. Tottakai sopeutuminen hälinään ym jatkuu edelleen, pakko sen on jossain välissä siihen sopeutua, että vieressä hyppii lapsia tai auto ajaa vierestä tms. Hiljaa hyvä tulee...

Mori sai tänään pari tuntia sitten ihan ihme hepulit! :D Harmittaa, kun en nyt millään saa sitä videota puhelimesta tänne, oon nauranu ite niiiiiin kippurassa ton sekoiluille! :DD Saas nähdä, mitä huominen tuo tullessaan, huomenna me saadaan jopa vieraita! ;)

Mutta nyt iltapesulle & tutimaan, unia! <3

Day 2 & kymppiviikko

Miun vaavi on jo iso, kymppiviikkoinen vesseli <3
Yö vauvan kanssa meni odotettua paremmin, sain jopa nukuttua! :D Kyllä Mori pariin otteeseen jotain piippasi ja herätti yöllä, mutta pääasiassa saatiin nukuttua. Pikkunen tajusi mennä omaan petiinsä unille ja aamulla kun menin lenkkien välissä takas nukkumaan, niin meni Morikin! :)) Eilisestä Mori on reipastunu hurjasti, kulkee jo paljon reippaammin mukana ja kakatkin tulee nätisti pihalle. Tosin pariin otteeseen on pissit tehty olkkariin koska mamma on ollu ihan liian hidas viemään ulos! Hups...

Äsken vähän testailtiin miten kamalat kynsisakset on, no onhan ne varmasti ihan kamalat kun tällasen tyhmän mamman laittaa saksien toiseen päähän. Mutta onneksi Mori on fiksu, eikä pihahtanutkaan kun puoli milliä lyhensin kynsiä. Yhden kynnen kyllä sain verille, muttei siitäkään huutanut vain säpsähti. Viisas pikkumies <3

Meidän päivä menee tässä leikkien, syöden, nukkuen ja pihalla ravaten... Kävin välissä kaupassa, lähtiessä koissu jäi piippaamaan, mutta kun tulin takaisin oli ihan hiljaista :) Taisi olla makkarissa pedillään nukkumassa, ainakin sieltä suunnalta kömpi tullessani takaisin... :D

Mutta, laitetaan taas vähän lisää vauvasaastetta! ;D

Vielä kun sais äänet mukaan, "VUAAAAHHH" :D

Kaksijalkainen :DD

pusipusi <3

Baby breath

Huhhuh, hullunjännä päivä ollut tänään! Mulla piti olla aamusta kampaaja. No, olin päässy kipittämään roskiksille asti kun soitetaan, että mun aika on peruttu koska kampaaja on kipeä. Ei PRKL! Mä olin vaan sen kampaajan takia heränny aikasin, vaikka oisin voinu nukkua. Olin päässy edellisenä yönä nukkumaan vasta varttia vaille kolme, koska kaveri oli väkertämässä sitä eteisen kaappia kymmenen ja puoli tuntia! O.o Ja koska olin tankannu itteni täyteen kahvia että pysyisin hereillä kampaajalla, niin enhän mä mitenkään pystyny menee takas nukkumaan. Siinähän mä sit jatkoin siivoilemista, imuroin ja vein tosiaan ne kaikki roskat (joita oli paljon!) jne.
Kun hommat oli jotenkuten reilassa ja kello alko lähestyä kahtatoista, lähin hipsimään juna-asemalle, suuntana Viikki ja VAKAVA-pääsykoe. Ei terve, koe oli aivan kamala ainakin omasta mielestä! En ollu yhtään varautunu tollaseen ylisovellettuun kokeeseen, joten meni aika pahaksi lottoamiseksi :( Toivotaan parasta ja pelätään pahinta...

Mutta sitten!! Tän päivän kohokohta on ollu ehdottomasti pääsykokeiden jälkeinen häppeningi. Kokeesta suunnistin suoraan eläinkauppaan ostamaan pissa-alustoja yms pikkusta krääsää. Sitten mamma tulikin jo poimimaan mut kyytiin ja haettiin mun pikkunen poikavauva kotiin!! <3 Tossa se lattialla nyt nuksuilee, rankkaa tää muuttaminen... :3

Tässä sitä nyt sitten ollaan, saanen esitellä teille; Mori:

Epäviherpiipertäjä ja päivä teinivaimona

Eilisen turhautumisen jäljiltä jäikin laittamatta postausta siitä parvekkeen "viheröittämisestä", vaikka tosiaan eilen sainkin homman kuta kuinkin tehtyä. Kieltämättä oli harvinaisen nolo tunne kyykistellä pitkin hiekkateitä poimimassa kiviä (ruukkujen pohjalle "salaojat"). Yritin aina katsoa ettei kukaan näe, mutta tottakai just sillon kun oon pylly pystyssä jossain pientareella, joku juippi tulee jostain ja kattoo pitkään että mitä helvettiä toi naikkonen tuolla tekee!?! Tottakai olin siis liikkeellä ihan tyylikkäästi farkuissa ja nahkatakissa jne, kuten normaalisti (ja kuten ns. hienojen naisten kuuluukin), joten joku varmaan sai musta häiriintyneitä mielikuvia tästä hyvästä.

No kun ne kivet oli sitten poimittu ja kiikutettu ylös parvekkeelle asti, alkoi niiden levittely ruukkuihin. Ja ei huoh sitä kolinan määrää, sääli alakerran naapureita jos olivat kotosalla, kuulosti varmaan ukkosen jyrinältä kun metalliruukkuun niitä lappasin... Huomatkaa huipputyylikkäät puutarhahanskat <3

Kivien jälkeen mullat päälle ja sitten kukkia ruukkuihin. Multaa oli siis varattu 20 litraa, mutta kuinka ollakaan minä viherpiiperoinen sain ne tuhottua liian hyvin ja tuosta isoimmasta ruukusta jäi osa uupumaan jopa! Noh, lopputulos silti yhtä suloinen ja ainakin oon nyt itse tositosi tyytyväinen parvekkeen "lookiin", vaikka sainkin aikaan hieman sotkua... Koska olen rebell, en noudattanut äidin neuvoa ja laittanut sanomalehteä alle kun multia nakkelin ruukkuihin. Jos totta puhutaan, tuuli sen verran hurjasti, että olis ne varmaan siitä lentäny jonnekin joka tapauksessa. Ihan tarpeeksi oli sähläämistä jo näin :D Nyt sitten kattellaan miten kauan säilyvät hengissä! :D:

Valmista tuli!

Koko parveke, tykkään!

Heräsin tänä aamuna aivan kamalaan oloon. Olin viime yönä itkenyt itseni uneen ja yöllä nähnyt hirveimpiä painajaisia mitä voi kuvitella. Muistan heränneeni yöllä omaan huutooni, sääli naapureita jos ovat kuulleet... Tosiaan aamulla jatkettiin siitä mihin illalla oltiin unen tultua jääty. Hysteriaitkun ansiosta jäljelle jäi järkyttävä jysäri, joka ei ole vieläkään täysin hellittänyt. Aamupäivä tuhoutui sohvannurkassa hengitysharjoituksia tehden, koska olo oli niin kamala. Muutenkin nyt on ollut ruoan syöminen yksi täys mahdottomuus, kaikki maistuu ihan paskalle ja heti tulee oksu olo, tänään syönyt kaksi leipää, pullan ja viiliksen... Kokoilin kuitenkin itseni kasaan ja lähdin moikkaamaan kaveria. Bussimatka oli hirveä, näin jotain mikä sai taas ahdistuskohtauksen aikaiseksi ja olisi tehnyt mieli hypätä bussista ulos. Samanlainen (tai vielä pahempi) olohan tuli eilen perjantaina viiden aikaan Tikkurilan asemalla, kun koko kroppa tärisi hillittömästi eivätkä jalat kantaneet. Happi loppui eikä saanut lisää happea. Onneksi kaveri tuli pelastamaan, jäin Koivukylässä pois haukkaamaan happea ja loppumatka kuljettiin kaverin kanssa yhtä matkaa. Tunteet heittelee vuorokaudessa enemmän kuin pää antaa myöten, ilosta suruun, tuskaan ja vihaan sekä kaikkeen muuhun niiltä väliltä aina välinpitämättömyyteen ja tyhjyyteen asti. Kunpa tää paha olo menisi jo pois. Että tällaista täällä...

Mutta joo, takaisin siis tämän päivän - tai nyt jo eilisen - tapahtumiin. Oltiin siis ABC:llä kahvilla ja siitä jatkettiin sitten pieneen puistoon jauhamaan lisää paskaa. Istuskellessamme puiston penkillä paikalle saapui kaverin koululaisia, vuosimallia '00... Ensimmäinen kysymys oli "OOTTEKSTE NAIMISISSA!?!!" "Ai ette vai, seurustelettekste?? No pussatkaa nyt, halatkaa ees!! Äähähää ette uskalla!!!" D: Huooooohhhh Siinä sitten hetki väännettiin kättä teinipoikien kanssa, katottiin suut auki loksahtaneina kun toinen niistä varasti kaverin Möfön (kyllä, ES-jonne), mutta palautti sen sitten hetken päästä avaamattomana takaisin jne. Vaikka kyseinen kaveri onkin vähän liiankin lähellä asiaa mikä yllä mainitun kuvotusolon ynnä muut fyysiset ja psyykkiset oireet saa aikaan, oli tosi kiva nähdä ja jutella, paransi oloa kummasti! :) Harmi vaan, että heti kun tulee yksin kotiin, alkaa ajatukset taas karkailla siihen pahan olon aiheuttajaan ja sitten ei taaskaan ole hyvä olla. Ehkä huomenna saa asioihin edes jotain selkoa, toivottavasti... Nyt nukkumaan, josko tänä yönä ei näkyisi painajaisia.....

Pahoittelut tärähtäneestä otoksesta, mutta tämä kaikista julkaisukelpoisin
Tämän päivän ryysyt feat NY <3

Spring is here!

Tänään oli taas lukuvapaampi päivä (omaa tyhmyyttä) ja ohjelmassa oli Ikeareissua äidin kanssa sekä Plantagenissa vierailua. Alkuperäisen suunnitelman mukaan piti ensin mennä Ikeaan ja jatkaa siitä sitten suoraan kukkaostoksille, mutta koska ostokset (lue alla) olivatkin sitten vähän kookkaampia ja veivät kaiken ylimääräisen tilan autosta, jouduttiin soittamaan isäkin paikalle että pääsin jonnekin sieltä Ikean parkkialueelta. Noh, samallapa saatiin kantoapua, ei oltais kyllä äidin kanssa jaksettu niitä kantaa kun nytkin teki oikeesti tuskaa vaikka pappa kanto melkein kokonaan itse...

Anyway, niihin ostoksiin... Ikeasta koppastiin mukaan uusi vaatekaappi eteiseen vanhan epämääräisen viritelmän tilalle. Valitettavasti Ikean sivujen monipuolisuudesta johtuen en löydä kuvaa uudesta kaapistani, joka tällä hetkellä makaa tämän näköisenä olohuoneessa:

Kaapin olisi siis tarkoitus olla eteisessä kaappina takeille + kengille. Kaappiin tulee umpinaiset kiiltävät valkoiset liukuovet ja tosiaan sijainniksi eteinen, tämän kaaoksen tilalle:

Osittain mä jopa tykkään tästä mun hillitty kaaos-eteisestä, kaikki helposti saatavilla
eikä mitään ovia tms tiellä + näyttää avaralmmalta... Aika haikeeta

Ikeasta bongattiin lisäksi kangaslaatikoita, joihin sain näppärästi ängettyä kaikki korkokengät piiloon. Ja kuinka ollakaan, ne mahtuivat yhteen laatikkoon! Ennen kengät olivat joka ikinen kaapin pohjalla siistiin riviin laitettuna ja tottakai ne sellaisinaan vievät tilaa! Onneksi hoksasin nuo, nyt kaappi näyttää paljon siistimmältä.

Ja ööm, ostin myös pitkiä pikkulusikoita! Enää ei tarvitse ähkiäpuhkia kun normilusikat on liian isoja tai aina loppu tms... :D Ja niiden lisäksi mukaan tuli uudet lakanatkin, söpön räikeät kesäiset pallukat ;D Ja ah, ainiin! Nyt on myös kesäkuosia sohvalla, kun uudet Ikean tyynytkin ostettiin! :DD

Plantagenista puolestaan ostettiin tavaraa enemmän kuin oli alun perin tarkoitus :D Lähdettiin ostamaan yhtä - tai kahta kasvia. Noh, loppupeleissä niitä on tuolla parvekkeella nyt 12! :D: No joo, kuusi niistä on pieniä viherköynnöksiä tms, jotka menee ruukkuihin vain täytteeksi/lisäkoristukseksi. Katsotaan miten nopsaan saan ne tapatettua... Kotimatkalla kierrettiin vielä Etolan kautta, josta löydettiin kivat istuintyynyt parvekkeeni penkeille. Aikas paljon sitä tuli tänään taas shoppailtua... :D: Innostuksissani kuurasin koko parvekkeen puulattian sekä kaikki muutkin puiset kalusteet (pöytä ja tuolit), mutta totesin sitten, että itse kukkien istuttaminen saa jääsä huomiseksi. Toisin sanoen mut voi sitten huomenna nähdä kyykkimässä pitkin Keravaa metsästämässä täydellisiä pikkukiviä ruukkujen pohjalle... :DD Nyt en jaksanut kauheasti kuvia kukista näppäillä, ettei mua nyt luulla joksikin jäätäväksi viherpiiperöksi, mutta laitetaan nyt yksi. Huomenna sitä tulee todnäk lisää... ;)

Ja psst. Huomenna enää neljä päivää tähän ♥:

Lost

It's like you're screaming, and no one can hear

You almost feel ashamed

That someone could be that important

That without them, you feel like nothing

No one will ever understand how much it hurts

You feel hopeless; like nothing can save you

And when it's over, and it's gone

You almost wish that you could have all that bad stuff back

So that you could have the good

It's only after we've lost everything that we're free to do anything

Enemmän ja vähemmän koomaisen vappupäivän ratoksi voisi tännekin päivitellä jotain. Vappu meni omilta osin oikein hyvin, vaikka sitä varjostikin aatonaaton masentavat totuudet... Vappuaattoa vietin siis frendini kanssa ensin täällä mun luona pikkuhiprakassa, jonka jälkeen sitten seikkailtiin Tikkurilaan Ravintola Pormestariin juhlimaan. Saatiinpa sitten matkan varrella tietää että siellä onkin tänään vaahtobileet! Noh, täytyihän sitä mennä kokeilemaan. Saldona kylmät ja märät kengät, lahkeet ja jalkulit = koko loppuilta aivan jäässä!!

Kävin viime viikonloppuna ostamassa Rajalalta itselleni uuden kameran, Canonin EOS 600D:n, tarjouksessa kun oli! Mukaan tarttui myös akkukahva sekä tottakai toinen akku, muistikortti, kameralaukku sekä EF 50/1.4 USM-objektiivi polarisoivan linssin kera. Oon jo nyt todella tyytyväinen kameraan ja kuvanlaatuun, ihan eri luokkaa kuin vanhassa!! <3

Lisätäänpä nyt vielä kuvia vapulta sekä joitain satunnaisnäppäsyjä leikkiessäni ton uuden kameran kanssa (klikkaamalla kuvat suuremmiksi!):

Oli vissiin sen verran hutera olo, että piti pitää ovenpielestä kiinni, vaikken mitään ollutkaan vielä vetänyt...

Oon kamala pahis! :<

Smirre saattaa joskus kajahtaa päähän, ainakin hyvässä seurassa :D

Aamukaffi<3 (Skoffi toimittaa stögiksen virkaa...)

Kaverin koissu<3 (esiintynyt aiemminkin blogissani)

Ensimmäinen näppäisy partsin näkymistä uudella camilla!

Ihanaa ja aurinkoista vappupäivän jatkoa kaikille!! Puspus! <3